LATE ENTRY – JENKKIFUTIKSEN ERIKOISPIIRRE

LATE ENTRY

Late Entry-käsitteellä tarkoitetaan yleisesti tavallista vanhemmalla iällä lajin piiriin saapumista. Joihinkin urheilulajeihin voi tulla mukaan jopa vasta aikuisella iällä ja kehittyä huipuksi. Kyseessä ei ole kuitenkaan urheilun aloittaminen vasta myöhään teini-iässä tai aikuisena, vaan valmiina urheilijana uuteen mahdollisesti sopivampaan lajiin siirtymisestä. 

LAJIN KUVAUS

Amerikkalainen jalkapallo on monipuolinen joukkuelaji. Lajin ominaisia piirteitä ovat pelaajien välinen fyysinen kontakti (taklaukset ja blokkaukset), pelin taktisuus ja pelitilanteiden nopeus. Laji on erittäin monimutkainen, tekninen ja taktinen eri pelipaikkoihin erikoistunut palloilulaji. Amerikkalainen jalkapallo on laji joka vaatii jatkuvia sekä kontrolloituja että räjähtäviä lähtöjä, kiihdytyksiä, jarrutuksia, pysähdyksiä ja uusia lähtöjä keskimäärin 10×10 metrin alueella 4-7 sekunnin ajan tietyin väliajoin. Samalla pelaajan pitäisi pystyä pelaamaan itse peliä pallollisena tai suhteessa palloon, omiin ja vastapuolen pelaajiin ja käymään ajoittain kovaakin fyysistä kamppailua. Yllä oleva pätee monelta osin lähes kaikkiin joukkuepallopeleihin, ainakin maali- ja linjapeleihin.

LAJIN VAATIMUKSET 

Laji vaatii voimaa, ketteryyttä ja hyvää kehonhallintaa. Erityisesti linjapeliin soveltuvat urheilijat joilla on isoon kokoonsa nähden tai siitä huolimatta poikkeuksellisen paljon edellä mainittuja ominaisuuksia. Jenkkifutiksen pelipaikka- ja tehtäväerikoistuminen tekee sen, että väkivahva kuulantyöntäjä tai judoka saattaa nopeastikin tulla joukkueelle arvokkaaksi puolustuksen linjamieheksi vaikkei sinällään lajin taktiikasta tai ’isosta kuvasta’ paljoa ymmärtäisikään. Tämän toki kaikki lajia pidempään harrastaneet tietävät. Lajin edellyttämiä fyysisiä ominaisuuksia kehittyy esimerkiksi yleisurheilijoilla, kamppailulajien harrastajilla, painonnostajilla jne.

Sama koskee muitakin pelipaikkoja. Sopivalla valmennuksella yhden lajin taitaja saadaan nopeasti soveltamaan taitojaan sellaisiksi joita amerikkalaisen jalkapallon hyvä pelaaminen vaatii. Jenkkifutiksen perus-pelaamisen valmentaminen Late Entry-urheilijalle on enemmän turhan liikkeen karsimista ja suorittamisen optimointia kuin talon rakentamista perustuksista alkaen. Kyseessä on siis jo olemassa olevan taidon ja kyvyn hiominen ja muuntaminen.

LAJIN LUONNE

Laji on luonteeltaan rajun fyysinen sekä samalla kurinalainen, joillekin se sopii, joillekin ei. Pelkät fyysiset avut tai pallolliset taidot yhdessäkään eivät tietenkään takaa menestystä amerikkalaisessa jalkapallossa. Amerikkalaisen jalkapallon kasvavaan suosioon liittyy myös lisääntyvä Late Entryn haaste. Lajin näkyminen valtamedioissa herättää kiinnostusta harrastaa sitä.

Suomalaisissa seuroissa on viime vuosina alettu panostamaan ympärivuotiseen harjoitteluun. Offseason-harjoituksissa on alettu keskittymään erityisesti pelaajien lajinomaisten fyysisten kykyjen ja pallollisten taitojen rakentamiseen ja hiomiseen kovalla asenteella, on todennäköistä että mukaan tulevat valmiit urheilijatkin viihtyvät, jäävät ja menestyvät

HÄMEENLINNA-TAUSTAISTEN LATE ENTRY PELAAJIEN TARINAT

AKU KATTAINEN, Hämeenlinna Tigers

Aku kattainen (synt 1994 pituus 177 paino 80) on pienikokoinen, kevytrakenteinen, nopea pelaaja. Hän pelasi nuorempana salibandya, josta siirtyi 17-vuotiaana jenkkifutiksen pariin Hämeenlinna Huskies miesten joukkueeseen. Akulla oli urheilutaustansa ansiosta hyvä valmius harjoitella ja omaksua uuden lajin liikunnallisia taitoja. Aktiivinen harjoittelu asianmukaisessa valmennuksessa takasi sen että Aku nousi nopeasti nuorten maajoukkueeseen. Huskiesin menestyksen ja korkeimmilla sarjatasoilla pelaamisen myötä nuori pelaaja kehittyi nopeasti. Aku oli Hämeenlinna Huskiesin runkopelaajia seuran noustessa 2-divisioonasta aina Vaahteraliigaan asti. Ensimmäisellä Vaahteraliiga-kaudellaan (2017) Huskies sijoittui kolmanneksi. Kaudella 2018 Kattainen edusti 1.divisioonassa helsinkiläistä East City Giantsia ja 2019 Aku pelasi Helsinki Wolverinesissa Vaahteraliigaa, kuuluen myös joukkueen kapteenistoon. Kattaisen uran huippuhetki on miesten maajoukkueessa, jossa hän voitti 2018 EM-kisoissa pronssia.
Akun on mukana Hämeenlinna Tigers toiminnassa, kun miesten joukkueen toimintaa käynnistetään uudestaan Hämeenlinnassa. 

Amerikkalaisen jalkapallon aloittaminen oli helppo valinta. Kaverit aloitti pelaamaan, kun Hämeenlinna Huskies aloitti toiminnan. Itse en heti lähtenyt mukaan touhuun vaan kaverit kenen kanssa olin pelannut aikaisemmin salibandya suostuttelivat mukaan. Sen jälkeen amerikkalainen jalkapallo on näkynyt aikalailla jokapäiväisessä elämässä. Joko urheilumuotona itse treenaten tai ison maailman touhua seuraten. Hyvä valmennus on mahdollistanut itselläni pelaamisen kaikilla sarjatasoilla ja maajoukkueessa saakka. Amerikkalaisesta jalkapallosta en tiennyt mitään kun aloitin pelaamisen. Palloa en osannut heittää ja taklaaminen oli enemmänki pyristelyn näköinen suoritus joka päätyi mahalleen nurmikolle. Lajissa on mahdollista kehittyä nopeasti ja saada pelin juonesta kiinni. Amerikkalaisessa jalkapallosta puhuttaessa nousee usein lajin fyysisyys, mutta lajissa on paljon muutakin.

Aku Kattaisen kommentti 

JUUSO ALAKOSKI

Juuso Alakoski (synt. 1996, pituus 184 cm, paino 85 kg) pelasi juniori-ikäisenä maalivahtina HJS:ssä. Kun peliura jalkapallossa päättyi, hän siirtyi jenkkifutiksen pariin 17-vuotiaana. Maalivahtitausta antoi hyvät fyysiset perustaidot ja kyvyn ottaa palloa kiinni. Jenkkifutiksessa pelipaikaksi valikoituikin laitahyökkääjä. Nopeasti Juuso nousi U-19  nuorten maajoukkuerinkiin ja pelasi nuorten PM-kisoissa 2014 sekä EM-karsinnoissa 2015. Miesten maajoukkueessa hän pelasi Suomi-Ruotsi maaottelussa 2017. Loukkaantumisen vuoksi hän jäi pois 2018 EM-kisoihin valmistavasta leirityksestä. Juuso pelasi Hämeenlinna Huskiesissa ja oli runkopelaajia seuran noustessa 2-divisioonasta aina Vaahteraliigaan asti. Ensimmäisellä Vaahteraliiga-kaudellaan (2017) Huskies sijoittui kolmanneksi. Kausilla 2018 ja 2019 Juuso on edustanut Tampere Saintsia Vaahteraliigassa. 

Jenkkifutis on antanut mulle mahdollisuuden pysyä joukkuelajeissa mukana, ja oppia tuntemaan uusi laji, jossa on päässyt tutustumaan myös ulkomaalaisiin pelaajiin. Se on myös todistanut itselle, että jenkkifutiksessa voi pärjätä, vaikkei olisi pelannut pienestä junnusta asti. Itseä on varmasti kehittänyt eniten suuri uusi mielenkiinto lajia kohtaan, sekä kova treenaaminen muiden hyvien pelaajien kanssa, kuten esimerkiksi Akun kanssa.

Juuso Alakosken kommentti 

JULIA TURUNEN, Hämeenlinna Tigers

Julia Turunen (Synt. 1996, pituus 165 cm,  paino 77 kg) pelasi juniori-ikäisenä lentopalloa kilpatasolla lapsesta saakka. Muita aktiivilajeja hänellä oli mm. sulkapallo, pesäpallo ja ratsastus. Turunen siirtyi 16 -vuotiaana amerikkalaisen jalkapallon pariin tryout tilaisuuden jälkeen, kun Hämeenlinnaan perustettiin naisten edustusjoukkue Hämeenlinna Huskiesin alaisuuteen. Julia oli avainpelaajia kun Lady Huskies nousi 1-divisioonasta Vaahteraliigaan. Huskiesista Julia siirtyi Helsinki Roostersin naisten edustusjoukkueeseen jossa hän pelasi kausilla 2017 ja 2018.  Kaudella 2019 Julia siirtyi takaisin hämeenlinnaan Tigers Women – naisten edustusjoukkueeseen.

Julia on pelannut amerikkalaisen jalkapallon lisäksi myös lippupalloa sekä seura- että maajoukkuetasolla. Julia oli mukana naisten maajoukkueessa, kun naiset voittivat EM-kisoissa 2015 kultaa sekä MM-karsinnoissa 2017. Lippupallo maajoukkueessa hän oli mukana lippupallon EM-kisoissa 2019.

Amerikkalainen jalkapallo on antanut minulle mahdollisuuden monipuolistaa itseäni urheilijana pelipaikasta riippumatta tai korostaen tietyn pelipaikan kulmakiviä. Laji on antanut mahdollisuuden perustaitojen oppimiseen ja näiden kehittämiseen jopa maajoukkuetasolle saakka. Eri sarjatasot ovat antaneet tilaa itselle kiireisimpinä aikoina ja puolestaan ajan ollessa oikea haastaa itseään Vaahteraliigassa. Jenkkifutiksessa itseä on kiehtonut fyysisyyden ja kontaktin lisäksi monipuolinen ja mahdollisuuksia täynnä oleva pelitaktiikka. Avaimena lajista nauttimiseen on kuitenkin joukkue kokonaisuudessaan ja ne henkilöt jotka sitovat joukkueen yhteen. Vaikka treeneissä ja peleissä tulee osata ottaa asiat tosissaan ja antaa itsestä 110%, on usein oma joukkuetoveri se, joka sinut auttaa ylös maasta ja heittää yläfemman. Parasta on se, että kaikki ovat erilaisia – koosta tai taustasta huolimatta, kaikista on mahdollista saada heidän parhaat puolet esiin!

Julia Turusen kommentti

 

Lähde: SAJL, Miesten maajoukkueen päävalmentaja Tuomas Heikkinen

Lue artikkeli SAJL verkkosivuilta 

https://www.sajl.fi/koulutus/pelaajapolku/late-entry/